Spelttituotteet

Spelttiä voi käyttää lähes vehnän tapaan. Speltissä on vehnää parempi sitko, mutta sitko on lyhyt. Se tarkoittaa,että vaivatuista taikinoista leivotut leivät ja pullat kannattaa paistaa heti, kun ne ovat nousseet. Taikinoita ei kannata nostattaa pitkään, muuten ne lässähtävät. Leipien ja pullien, yleensä hiivalla kohotettavien leivonnaisten valmistuksessa speltin käyttö vaatii hieman opettelua. Jos haluat onnistua heti ensimmäisellä kerralla, laita taikinaan puolet vehnää.
Parhaimmillaan speltti on leipomuksissa, jotka kohotetaan uunissa ja leivinjauhoilla kohotettavissa leivonnaisissa kuten piirakoiden pohjissa, pikkuleivissä, murokakuissa, sokerikakuissa ja pizzapohjissa. Ohuisiin rieskoihinkin, joita ei nostateta, speltti sopii erinomaisesti ja myös räiskäleisiin.
Speltillä leivottujen leipien pinta on kovempi kuin vehnäleivän. Jos haluaa leivän, jossa on pehmeä kuori, on parasta käyttää puolet vehnää.

Mooseksen Viljan jauhot ja hiutaleet

Täysjyvätuotteet:
Kokonaiset speltin jyvät
Täysjyväspelttijauho
Spelttirouhe
Karkea spelttipuurojauho
Risottospeltti
Spelttihiutaleet (höyryttämättömät)
Pienet höyrytetyt spelttihiutaleet

Jauhot, jotka eivät ole täysjyvätuotteita (tehdään ns. valssijauhatuksena):
Spelttileseet
Tummat spelttimannaryynit
Hiivaleipäspelttijauho
Puolikarkeat ydinspelttijauhot

Näiden lisäksi valmistutamme spelttimysliä

Täysjyvätuotteet

Kokonaiset speltinjyvät, risottospeltti, spelttirouhe, täysjyväspelttijauhot ja spelttihiutaleet, sekä höyrytetyt että höyryttämättömät, ovat Mooseksen Viljan täysjyvätuotteita. Jyvästä ei ole poistettu mitään, vaan se on käytetty kokonaisena tuotteeseen.

Kokonaiset speltinjyvät, joissa on alkio ja jotka ovat ehjiä, soveltuvat idätykseen ja jauhettavaksi kotimyllyissä. Ehjän jyvän kypsymisaika on hyvin pitkä. Speltin jyvät, joista on poistettu alkio tai jotka on rouhittu, eivät idä.

Höyrytetyssä risottospeltissä jyviä on hiottu ja höyrytetty sen verran, että ne saadaan kypsymään noin 20 minuutissa tavanomaisen lisäkeriisin pehmeyteen. Niistä voi myös hauduttaa uunipuuron, mutta risottospelttiä paremmin uunipuuroon soveltuu spelttirouhe.

Spelttirouheessa kokonaiset spelttijyvät on rikottu. Näin syntyy tarpeeksi vettä imevää pintaa ja rouhe kypsyy nopeammin. Rouhe soveltuu uunipuuroon ja karkeuttamaan erilaisia leipä- tai piirakkataikinoita.

Täysjyväspelttijauhot jauhetaan kokonaisista jyvistä kivimyllyssä. Jauhoissa on paljon kuitua. Puolikarkeat täysjyväspelttijauhot soveltuvat puuroihin, sämpylöihin, leipiin, murokakkuihin sekä murotaikinapohjaisiin piirakoihin.

Maalaismannaryyni on entinen spelttipuurojauhomme. Muutimme tuotteen nimeä, koska maalaismannaryyni kuvaa paremmin tuotteen käyttöä. Maalaismannaryyni on karkeaa täysjyväjauhoa, josta saa hyvän puuron noin 10 minuutissa. Siitä ei ole seulottu pois hienompaa jauhoa kuten mannaryyneissä, vaan mukana on myös hienompaa jauhoa. Siitä voi valmistaa mannapuuron tyyppisen puuron ja myös vispipuuron.

Spelttihiutaleet valmistetaan kokonaisesta, käsittelemättömästä jyvästä. Niistä haudutetaan puurot ja niitä voi käyttää lisänä mureuttamaan muropiirakkataikinaa. Käsittelemättömistä spelttihiutaleista valmistettu puuro vaatii vähintään 30 minuutin haudutuksen.

Pienistä höyrytetyistä spelttihiutaleista puuro valmistuu 10 minuutissa. Hiutaleille on tehty esikypsytys 95-asteisessa painehöyryssä. Käsittely on hellävarainen ja kestää vähemmän aikaa kuin käsittelemättömän puuron haudutus. Höyrytetyistä hiutaleista tehty puuro on hieman karkeampaa kuin puuro, jossa on käytetty käsittelemätöntä hiutaletta.

Valssijauhot

Spelttileseet, spelttimannaryynit, hiivaleipäspelttijauhot ja puolikarkeat ydinspelttijauhot valmistetaan valssijauhautuksessa, jossa seulat erottelevat jauhatuksen eri karkeusasteet toisistaan. Muuta käsittelyä tuotteille ei ole tehty. Nämä tuotteet eivät ole täysjyvätuotteita.

Spelttileseillä voidaan lisätä leipien ja puurojen kuitupitoisuutta ja niitä voidaan nauttia vaikkapa viiliin sekoitettuna. Leseet ovat jyvän ulointa kerrosta, missä on enemmän kuitua ja hivenaineita kuin jyvän sisällä. Leivontasitkoa leseissä ei ole eli kohotettaviin taikinoihin niitä ei kannata lisätä kovin paljon, koska on vaara, että taikina lässähtää.
 
Spelttimannaryynit soveltuvat mannapuuroon, vispipuuroon ja kakkuvuokien korppujauhotukseen. Spelttimannaryynit ovat vehnämannaryynejä tummempia ja niissä on paljon jyvän kuorikerrosta, siis myös kuitua.

Puolikarkea ydinspelttijauho on valkeaa jauhoa aivan jyvän ytimestä. Kuitua valkeassa jauhossa ei juurikaan ole. Ydinjauhossa on hyvä sitko ja se soveltuu kakkujen ja pullien valmistukseen ja myös kastikkeen suurustukseen valkeiden vehnäjauhojen tapaan.

Hiivaleipäspelttijauho on jyvän ytimen ja kuoren välistä muodostuvaa jauhoa. Se on hieman ydinspelttijauhoa tummempaa ja maukkaampaa jauhoa. Ehkä hiivaleipäjauholle pitäisi antaa uusi nimi, vaikkapa tumma ydinjauho, koska sitä  voi nimestään huolimatta käyttää myös makeissa leivonnaisissa, esimerkiksi piirakkapohjassa.
Sekä puolikarkea ydinspelttijauho että hiivaleipäspelttijauho ovat erinomaisia räiskälejauhoja. Erityisesti ydinspelttijauhosta tehty ohut taikina säilyy speltin vahvan sitkon ansiosta ehjänä ja taikinasta saa paistettua ohuita pitsimäisiä räiskäleitä. Myös pizzapohjiin näitä jauhoja voi käyttää. Pizzapohjasta tulee rapeampi kuin venhäjauhoista tehtynä.

Spelttimysli

Speltti, kaura, porkkana ja omena ovat runsasmakuisen spelttimyslimme pääraaka-aineet. Niitä sekoitimme mysliin niin paljon, että jokainen maku maistuu. Ja mikä parasta: myslissämme ei ole lisättyä sokeria, vaikka se maistuukin makealle.
Speltti ja porkkana on kasvatettu luonnonmukaisesti, ne ovat luomua, muut raaka-aineet on kasvatettu tavanomaisesti.  Speltti on omaa tuotantoamme ja muut ainekset hankimme pieniltä lähituottajilta Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueelta.  Pieniltä kymenlaaksolaisilta lähituottajilta tilaamme myös porkkanan ja omenan kuivatuksen ja myslin paahdon, kuitenkin oman reseptimme mukaan.  Ja rehellisesti sanoen, ei reseptikään ole ihan itse kehitetty. Alkusysäyksen siihen antoi Maria Tigerstedt Elimäen Mustilasta. Hän valmisti lapsilleen kotitekoista mysliä, josta antoi meille maistiaisen. Se vei kielen mennessään ja siitä syntyi idea kehittää samaa reseptiä mukaellen kaupalliseen tuotantoon soveltuva mysli.
Myslin raaka-aineissa ei ole lisä- eikä säilöntäaineita eikä niitä lisätä mysliin sen valmistuksessa. Myslissä ei ole myöskään pähkinöitä eikä rusinoita.
Koska kaikki raaka-aineet myslissämme eivät ole luomua, se myydään tavanomaisesti tuotettuna, ei luomuna. Eniten vaikeuksia tuotti luomuomenan löytäminen. Omenaa olisi saanut vain ulkomaisena luomuna. Halusimme ensisijaisesti tehdä myslistämme kotimaista lähiruokaa ja siksi tingimme luomuhaaveistamme. Kun luomuomenan tuotanto lisääntyy Suomessa, voimme tuottaa myös myslimme kotimaisena luomulähiruokana.

Säilyvyys

Spelttijauhoissa on vähän enemmän rasvaa kuin esimerkiksi vehnässä, mutta vähemmän kuin kaurassa. Kuivassa (noin 60 %) ja viileässä (15-16 astetta) säilytettynä jauhettu speltti säilyy pilaantumatta pitkään. Höyrytetyt tuotteet säilyvät kaikkein parhaiten, samoin ehjät jyvät. Koska kotien säilytysolosuhteet ovat harvoin ihanteelliset Mooseksen Vilja antaa parasta ennen päivämääräksi höyrytetyille tuotteille ja kokonaisille jyville 18 kuukautta höyrytyksestä ja jauhatuksesta sekä höyryttämättömille tuotteille 12 kuukautta jauhatuksesta. Lyhyellä myyntiajalla taataan se, että jauhoissa on mahdollisimman paljon makua, ravintoaineita ja vitamiineja.
Uuden myslimme parasta ennen päiväys on 8 kuukautta paahdosta. Tätä kauemmin tuote ei säily muuttumatta tunkkaiseksi maultaan. Lyhyt säilyvyys johtuu siitä, että tuotteessa on rypsiöljyä, mutta ei minkäänlaisia säilöntä- tai lisäaineita, joilla tuote saadaan keinotekoisesti säilymään pitkään myyntikelpoisena.